Tänään ajelimme Kokkolaan raunioille, mukana Raahesta omat heelerini Tara ja Miina, Sara-göötti, Vili-vihikoira ja Mona-labbis ohjaajineen ja vahvistuksena Kokkolasta nahkacolliepojat Cola ja Rommi emäntineen.

Päivä kului raunioilla, treeniä, evästelyä, hyvää seuraa ja ilmatkin suosivat; ei liian kuuma tai kylmä eikä satanut =) Jokseenkin ihana helatorstai ♥

Miina oli nyt ensimmäistä kertaa isommilla raunioilla (joissa saa pitkiin putkiin ja muihin onkaloihin ihmisiä). Hienosti pikkukoira meni nenänsä perässä joka paikkaan ja hyppeli tasoilla. Ei arveluttanut ollenkaan putket tai muut erikoisemmat alustat.

Taralle tehtiin vaikeampaa reeniä, 2 maalihlöä samassa putkessa ja maali pimeässä huoneessa. Hyödyllistä reeniä myös Taralle.

Kotimatkalla evästelyä Tapion Tuvalla ja kotiin päästyä täällä onkin ollut hiljaista. Onni on uninen, päivän touhuista väsynyt pikkukoira

Syksy ja talvi vierähtivät ilman blogipäivityksiä, pitää päivittää kuulumisia tässä välillä.

Kevään rauniotreenit korkattiin Muhoksen raunioilla. Miinalle se oli ensimmäinen kerta raunioilla ja sen kanssa olikin enemmän tutustumista paikkaan ja kiipeilyä kasojen päällä. Toki siinä ohella löytyi muutama kiva tyyppikin piiloista ja heillä oli vieläpä namirasiat taskussa. Pieni koira oli reenin jälkeen tyytyväinen :) 

Sitten se ei enää ollutkaan tyytyväinen, kun vaihdoin koiraa ja tuli Taran vuoro, pikkuneiti kiljui koko äänenpainollaan autossa. Tätä täytyy harjoitella, että saadaan tuota äänenkäyttöä vähemmäksi autossa odottaessa.

Tara oli tohkeissaan raunioista ja reippaasti etsi ja paikansi maalit. Ilman hakuliivejä tehtiin töitä.

Mona-labulle tehtiin tottelevaisuus- ja hallintareeniä ja flattipojille jälki ja raunioreeniä. Mukava reeni-ilta, tuonne raunioille pitää suunnistaa uudemman kerran.

Tarkoitus on Taran kanssa käydä tänä kesänä/syksynä korkkaamassa pelastusjäljen peruskokeet, joten nyt keskitymme jäljestykseen treeneissä.

Jälkiä on tehty jo useampi tälle kesälle ja pikkuhiljaa pidennetty niitä.

Tämänpäiväiset treenit:

Tänään taas jälkeä Taralle, 300m, jossa kolme purkkia (100m, 200m ja päässä). Hyvin lähti ajamaan, ekalle purkille, toisesta purkista meinasi mennä ohi, kun siinä haju oli muutaman metrin sivussa jäljestä, mutta kääntyi sitten takaisin purkille. Lähti hyvin jatkamaan jälkeä purkilta jälki-sanalla. Jossain puolivälissä oli ilmeisesti mennyt koira tms. kun Tara jäi haistelemaan vähäksi aikaa ja häntä laski alas, sitten kusaisi siihen ja olisi lähtenyt seuraamaan sitä jälkeä. Kielsin ja sanoin taas jälki, niin lähti oikealle jäljelle.

Aika paljon kulki taas metrin-pari sivussa jäljeltä, kun haju oli painunut sinne. Kyllä siitä hyvä tulee, kunhan minä vain oppisin luottamaan siihen.

Ai niin, se on oppinut paikantamaan jälkimerkit    Meni aloituksessa merkin luo ja nuuuuuhkaisi oikein pitkään, samoin jäljellä parissa kohtaa kun oli merkki matalalla, Tara kävi sitä nuuhkimassa ja meinasi alkaa minulle ilmaisemaan sitä (haukkumalla).

Miinalle valmis maali, poukkoili pitkin metsää ja käveltiin jonkin aikaa, kunnes sai hajun ja sinne lähti. Sitten Hanna meni vielä etiäpäin, odoteltiin hetki ja päästin pennun irti, lähti perään ja melkein jälkeä pitkin.

Viime viikolla pentusille tuli ikää 9 viikkoa ja to-pe lähtivät loput pennut omiin koteihinsa.

Torstaina lähti Akuliina Ouluun ja Annastiina Tamperelle ja perjantaina Amalia Porvooseen ja Aleksantra Kainuuseen.

Nyt on suht. hiljaista täällä kotona, kun on vain yksi pentunen kotona, mutta kyllä tässä Adalmiina-neidissäkin riittää vauhtia. Tara tykkää kovasti leikittää pientä. Pääsiäisen "miniloma" sattui juuri sopivasti, joten olen käynyt koirien kanssa metsässä ja kyläilemässä, sitten on opeteltu Miinan kanssa yksinoloa ja naksuttimenkin kaivoin esille. Kontaktiharjoituksia ja luoksetuloa, siinäpä ne pennun tärkeimmät asiat ovatkin, sekä tietysti leikkimistä :D

Sunnuntaina oli pitkästä aikaa pentutauon jälkeen hakutreenit, Tara nautti kun pääsi töihin ja Miinakin kävi makkararingissä. Treenien jälkeen tutustuttiin talon hevosiin, lapsiin ja Sara-gööttiin, joten pieni koira olikin sen jälkeen aika sippi.

Pienen koiran suuri varjo